6 asiaa, jotka jokaisen vanhemman kannattaisi tietää imetyksestä

Useimmat äidit ovat motivoituneita imettämään, mutta täysimetyksen kesto on Suomessa keskimäärin vain 1,5 kk. Imetys loppuu kokonaan keskimäärin vauvan ollessa seitsemän kuukautta vanha. Suositusten mukaisesta 4-6 kk:n täysimetyksestä ja imetyksen jatkumisesta muun ruokavalion ohella 2-vuotiaaksi asti jäädään siis melkoisesti jälkeen. Kaikki eivät halua imettää näin pitkään, mutta useimmat äidit toivoisivat selkeästi tilastoja pidempää imetystä. Kävin hiljattain vauvamyönteisyysohjelman mukaisen WHO:n imetysohjaajakoulutuksen, jonka pohjalta haluan auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat imetyksen onnistumiseen.

 

1. Tieto imetyksen hyödyistä

Useimmat meistä äideistä eivät juurikaan kaipaa vakuutteluja äidinmaidon hyödyllisyydestä ja terveellisyydestä. Sen todistavat tilastotkin: useimmat odottavat äidit kertovat haluavansa imettää vauvaansa.

Tästä huolimatta äidinmaito ansaitsee hiukan hehkutusta ihan heti tähän kärkeen. Imetys kun on luonnollinen ja alkukäynnistelyjen jälkeen yleensä selkeästi helpoin ja edullisin tapa ruokkia lasta. Se kulkee aina mukana, se on sopivan lämpöistä ja koostumukseltaan turvallista. Äidinmaito on siinä mielessä ”ihmeaine”, että se on vastavuoroista vauvan tarpeiden kanssa. Se muuttaa koostumustaan vauvan tarpeiden mukaan ja onkin aika hienoa, että esimerkiksi keskosvauvojen äitien maidossa on 30% tavallista enemmän kasvuun tarvittavaa rasvaa, runsaammin immuniteettia vahvistavia ainesosia sekä tavallista enemmän juuri keskosvauvan tarvitsemia vitamiineja ja hivenaineita, kuten rautaa. Imetyksellä on vauvalle lukuisia muitakin terveyshyötyjä: Imetetyt vauvat sairastavat vähemmän infektioita, heillä voi olla pienempi riski ylipainoon, allergioihin ja diabetekseen myöhemmin elämässään. Äidin osalta puolestaan imetys esimerkiksi pienentää riskiä sairastua rintasyöpään.

Erityisesti ensimaito eli kolostrum, jota rinnat erittävät pieniä määriä ensimmäiset päivät ennen kuin maito nousee, on ravintoarvoiltaan oikea tehomikstuura.

Kansanterveydellisesti olisikin tärkeää, että mahdollisimman moni äiti imettäisi lastaan. Aina tämä ei ole syystä tai toisesta mahdollista. Vauvat kasvavat hienosti ja terveenä myös osittaisimetettyinä tai korvikemaidolla. Osittaisimetyksestä ja pulloruokinnasta löytyy lisätietoja mm. Väestöliiton sivuilta Pullonpyörittäjän oppaasta.

Jatkathan kuitenkin lukemista eteenpäin – oma maitosi riittää todennäköisemmin, kun olet tietoinen seuraavista jutuista.

2. Hyvä tuki!

Tutkimusten mukaan imetyksen onnistuminen määräytyy pääosin sen mukaan, millaista tukea ja ohjausta perhe saa. Ei siis esimerkiksi sen mukaan, millaiset rinnat äidillä on, osaako hän luontaisesti lukea vauvansa nälkäviestejä tai minkä verran maitorauhasia äidin rinnoissa on (harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta).

Millaista tukea imetykseen sitten tarvitaan? Runsasta ja jatkuvaa. Tutkitusti tarvitaan hyvää ja asiantuntevaa ohjausta synnytyssairaalassa, imetysohjauksen jatkumista myös neuvolassa sekä mahdollisuutta vertaistukeen.

Yritä siis mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että saat omasta mielestäsi laadukasta tukea varsinkin imetyksen alkutaipaleella. Useimmat kätilöt sairaalassa antavat aivan valtavan hyvää ohjausta, mutta kaikilla ei äitiyshuollossakaan välttämättä ole ajantasaista tietoa imetysohjauksesta. Hoitotyön suosituksessa painotetaan, kuinka tärkeää olisi kaikilla äitiyshuollossa työskentelevillä olla imetysohjaajan koulutus, mutta tämä ei valitettavasti Suomessa tällä hetkellä vielä toteudu. Jos siis koet, että ohjaus ei syystä tai toisesta vastaa toiveitasi, tai ei tunnu sinulle luontevalta tai vauvasi tarpeita vastaavalta, niin kysy ohjaajasi imetyskoulutuksesta ja pyydä tarvittaessa toista mielipidettä. Myös Imetyksen tuki ry:stä ja ammattimaisilta imetysohjaajilta saat lisäapua. Kysy myös paikkakuntasi vertaistuesta!

Useinkaan ei siis ole pohjimmiltaan kyse siitä, että maito ”vain loppuisi”, tai muille imetysongelmille ei olisi olemassa ratkaisuja, vaan siitä että oikea tieto ei löydä äitien luokse. Jotkut kertovat jäävänsä täysin vaille imetysohjausta ja näin ei tulisi tapahtua.

3. Ensi-imetys ja vauvan refleksit

Äidillä on siis kehossaan valmiina kaikki, mitä tarvitaan imetykseen, mutta niin on vauvallakin. Vastasyntynyt vauva osaa hakeutua itse rinnalle ja tarttua siihen kiinni, kun hänet asetetaan sopivalla tavalla äidin rintakehän päälle lepäämään synnytyksen jälkeen. Vauvan imuotteen ongelmat ovat varsinkin imetyksen alkuvaiheessa tavallisia. Mutta kun vauva saa tilaisuuden ensipäivinään itse tällä tavalla löytää rinnalle, niin hän löytää helpommin luontaisesti hyvän imuotteen, joka ei satu äitiä ja jonka avulla vauva nostattaa tehokkaammin maitoa rintoihin.

Vauva löytää rinnalle tuoksun ja nännin tummemman värin ohjaamana hyödyntäen omia nokkimis- ja hamuamisrefleksejään. Näin hän saa myös itse hoksata, miten rinnasta saa parhaan otteen. Opimmehan me vanhemmatkin paljon paremmin itse tekemällä! Rinnalle ryömintää voi käyttää imuotteen korjaamiseen ensiviikkoina myöhemminkin, jos se esimerkiksi keisarileikkauksen vuoksi ei ole heti syntymän jälkeen toteutunut.

4. Imetyshormonit

Oksitosiinihormoni vapauttaa maidon rinnoista vauvalle ja saa aikaan ns. herumisrefleksin. Oksitosiinihormonia vapautuu naisen elämässä suuria määriä kolmessa tilanteessa: orgasmin aikana, synnytyksessä ja imettäessä. Orgasmi on monelle tuttu, joten lähestytään tämän hormonin toimintaa sen kautta.

Mieti, millaisessa tilanteessa orgasmi ylipäätään on mahdollinen? Eikö silloin olekin tunnettava olonsa rennoksi, hyväksytyksi, luottavaiseksi ja turvalliseksi? Hellyys ja toisen ihmisen läheisyys yleensä myös auttavat? Sama pätee imetykseen.

Oksitosiini on siis läheisyys-, hellyys- ja rakkaushormoni, joka aktivoituu herkästi myös esimerkiksi ihokosketuksen kautta. Siksi maito heruu vauvalle paljon paremmin, kun äiti viettää ensipäivinä paljon aikaa iho ihoa vasten vauvan kanssa. Äidillä erittyy paljon oksitosiinia myös silloin, kun kumppani huolehtii kaikista hänen tarpeistaan ensipäivien ajan, kuuntelee hormonimyrskyisiä mielialoja, huolehtii että äiti syö, juo, käy vessassa, mahdollistaa mukavan imetysasennon, tukee, hellii ja rohkaisee äitiä. Kumppanit, näin tilaatte suoraan lisää arvokasta luomuruokaa omalle jälkeläisellenne, joten älkää missään nimessä ohittako tätä kohtaa kevyesti!

Luottamuksen ja turvan tunne ovat niitä keskeisiä syitä, miksi hyvä imetysohjaus on niin tärkeää. Ilman niitä maito ei heru. Oksitosiinista on hyvä tietää, että sitä erittyy sykäyksittäin, joten myös rintojen herumisrefleksit ovat sykäyksittäisiä. Välillä vauva imee saamatta paljoakaan maitoa, välillä taas maito virtaa. Mitä enemmän oksitosiinihormonia erittyy, sitä useammin maito virtaa, sitä enemmän vauva saa maitoa ja sitä enemmän maitoa rinnoissa taas vastaavasti muodostuu. Näin oksitosiinin määrä vaikuttaa maidon määrään.

Äidillä on oltava myös aikaa ja rauha imettää: imetykseen nimittäin osallistuu myös muita hormoneja, joista on tärkeintä tietää se, että ne toimivat hyvin silloin kun vauva saa olla rinnalla aina halutessaan, syö hyvällä imuotteella ja niin usein kuin tarvitsee.

5. Useimmat vauva viihtyvät rinnalla aluksi TOSI paljon

Ensimmäisinä viikkoina voi tuntua, että vauva on rinnalla käytännössä koko ajan. Jotkut vauvat ovat unisempia ja syövät harvemmin, mutta niitäkin kannattaa ensipäivinä herätellä sairaalan ohjeen mukaan syömään. Kysyntä nimittäin lisää tarjontaa. Mitä enemmän vauva imee rintaa, sitä enemmän rinta alkaa tuottaa maitoa – vaikkei maitoa aluksi tulisikaan paljoa. Vauva on rinnalla juuri siksi, että tällä tavalla hän tilaa lisää maitoa.

Toistan siis saman kuin kohdassa 3: varautukaa tähän pariskuntana yhdessä! Kumppanin tuki on keskeistä, jotta äiti saa rauhassa imettää vauvaa. Kuten todettu, lisäksi se on tärkeää, jotta äidin kehossa erittyy rentous- ja rakkaushormonia oksitosiinia. Kumppanit varautukaa tähän ja olkaa perheen peruskalliona, kun äidin mieliala ja luottamus itseen saattavat ensi viikkoina vaihdella. Jos olet vauvan kanssa yksin ensimmäisinä viikkoina, oma aktiivisuus hakeutua ammatti- ja vertaisavun piiriin korostuu – kuten myös muiden tukiverkkojen merkitys!

Kun maidon määrä tasaantuu, myös imetyskertojen väliin jää enemmän aikaa. Äidinkin mielialat tasoittuvat sitten joskus aikanaan.

6. Imetysohjaukseen?

Jos imetyksessä on ongelmia, imetysohjaus voi olla hyvin tuottoisa sijoitus myös yksityisenä palveluna. Mikäli sillä säästytään tarpeelta turvautua korvikemaitoon, voi taloudellinen hyöty olla merkittävä – imetys kun ei juuri kukkaroa kuluta. Kaikille paremmasta imetys- ja synnytyskokemuksesta kiinnostuneille suosittelen Doula vierelläsi – facebooksivumme seuraamista. Avaamme pian kaikille odottajille ja pikkuvauvojen vanhemmille suunnatun keskusteluryhmän, jossa saat vertaistukea, sekä vinkkejä meiltä ylläpitäjiltä, jotka muodostamme yhdessä pääkaupunkiseudulla Doula vierelläsi -ryhmän. Meistä kahdella on imetysohjaajan koulutus ja yksi toimii imetyksen vertaistukiäitinä.

Toivon sydämestäni jokaiselle lukijalle juuri omat toiveet täyttävää imetystä ja tukea kaikkiin kuoppiin ja mutkiin, mikäli sellaisia matkalle sattuu. Imetys on edelleen liian piilotettu ja kätkettyjä tunteita nostattava aihe, varsinkin silloin kun se ei suju toivotusti. Oli matkasi millainen tahansa, ethän jää yksin imetyksen kanssa. 

Jenna Moisala, imetysohaaja (WHO)

 

Teksti julkaistu alunperin Jennan Hoivallus-sivulla Facebookissa 28.2.2017

Imetys on aiheenamme myös maaliskuun doulaillassamme 3.3.2017. Tule paikan päälle tapaamaan meitä ja kuulemaan lisää imetysasiaa!